Osoitteenmuutos!

Valovuosien jälkeen muistin, että mullahan on jäänyt tämä ex-blogi tänne yksinään homehtumaan. Ajattelin, että mikäli joku on tätä blogia seuraillut niin blogi on vaihtanut osoitetta ja tässä linkki sinne:

Breathing your love

2013!!

Mä oon NIIIIIIIIIIIIIIIIN iloinen siitä,

että vuosi 2012 jäi taakse.

Kaikki paska on pois pyyhitty!

... Mulla on hyvä tunne tästä vuodesta.

Vaikka uusi vuosi vaihtui flunssassa,

niin silti tää hyvä aavistus ei laantunut.

Menis tää talvi nyt vaan nopeasti ohi.......

jokseenkin alkanut hieman masentaa.

Ei nyt mitenkään liikaa,

mutta vähän.

En kuitenkaan aio kiinnittää siihen liikaa huomiota,

sillä Mylliksellä on suunnitelmia! :----)

Niistä lisää myöhemmin..

See ya!

-Myllis

Ja niin joulu saapui.........

.......Vaan mulla ei ole yhtään joulumieltä.

Eipä tuolla väliä.

Odottelen vaan, että vuosi vaihtuu.

En nyt sano, että tää vuosi ois ollut täysin paska,

mutta aika paska kuitenkin.

Loppua kohden vaan huipentunut. 

Tänään pitäs vapikselle aattoillan hartaushetkeen.

Sen jälkeen suunnistetaan Lilliksen sedän luokse pelailemaan :--)

Jotenkin oon huomannut, etten osaa enää yhtään olla paikoillani.

Alkaa het turhauttaa, jos joutuu olla vaan.

Mutten kyllä laske sitä negatiiviseksi asiaksi.....

ottaen huomioon sen,

että ennen vaan olin.

Tyydyin siihen, et mun pitäis vaan istua kotona,

ku muut menee.

No more.

... tjoo, vois keksiä jotain kehittävää.

Hyvää joulua!

- Myllis

Tyttö on kai päästänsä sekaisin.....

Nimittäin oon viime aikoina miettinyt, että ois kiva tehdä jotain.... 

jotain, mitä en ole ennen tehnyt (uskaltanut tehdä) 

Pikkuhiljaa alkaa pännimään,

että oon aina pelännyt liikaa.

Mä oon pelännyt elää.

Mut nyt siihen on tultava loppu.

Oon miettinyt, jospa sitä kohtais pelkonsa,

ja menis vaikka jonnekin ...

no, jonnekin jossa kohdataan esim. korkeanpaikankammo.

Vois oikeasti repäistä ja tehdä jotain sellaista,

että ois kauhusta kankeana. :D

....oon jotenkin kummasti yhtäkkiä alkanut pitää itsestäni,

ja tajunnut, että oon rajoittanut itseäni liikaa.

Oon pitänyt itseni kuplan sisällä,

laatikossa piilossa kaikelta.

Mä ansaitsen parempaa.

Saa nähdä, mitä sitä tulee keksittyä :--)

Se ois Myllis täällä moi!

                        Paljon voi tapahtua alle kahdessa viikossa! 

En kuitenkaan kerro ihan kaikkea, jotkut asiat on ihan hyvä jättää pimentoon.

MUTTA Myllis muutti maanantaina omaan asuntoon!

Tää on tällainen ylltätyksellisen tilava yksiö kolmannessa kerroksessa.

Oon saanut jo mukavasti huonekaluja tänne, 

ja pikkuhiljaa tää alkaa näyttää ihan kotosalta. :-)

 

Eilen oli tuparit.

Muutama ystävä tässä käväisi mutustelemassa sipsejä ja litkimässä limsaa.

Sähkökatkoskin käväisi, muttei jäänyt koko illaksi. Onneksi.

Hieman meinas tekemisen puutetta olla.. ei ollut mitään pelejäkään pahemmin,

muutakuin joku ihmeen muna-peli,

joka me ostettiin Flandersin kanssa tokmannilta.

Se on sellanen " kuuma peruna"- tyylinen.

Joo, tosiaan litkin toisen limsapullon melkein yksinäni ja sokerihumalassa hyvästelin ystävät,

kun kello näytti jo liikaa.

Kun porukka oli poistunut, ja ovi sulkeutui

Myllis kaatui vuoteeseen ja lähti höyhensaarille.

Olin niin väsyksissä, etten jaksanut edes siivota illan jälkiä.

Tänään heräsin virkeänä, söin aamiaista, ja päivällä Flanders nouti mut sählyyn.

(joo, tiedän .. vaikea uskoa Myllistä urheilemassa)

Mutta siellä minä olin, ja oikeastaan uskalsin tällä kertaa jopa pelata!

Yleensä nyhvään nurkassa odottaen, koska pallo sinkoutuu mun kasvoihin. :D

Pian pitäs hipsiä Sirjan luokse.. suunnitelmissa ruoanlaitto. Nam :P

Ja illalla nuorteniltaan, jonka ihana pastorimme JP pitää.

Mielenkiintoinen ilta edessä. :)

mutta nyt Myllis irrottaa otteensa koneesta.

Moikka!

Flunssasunnuntai

Tänään ois pitänyt kid's actioniin. Oisin ollut kaverin kanssa vastuussa köysiradalla, mutta muhun iski viime torstaina flunssa eikä se ole hellittänyt vieläkään. Olen siis ollut piiiitkästä aikaa kotona, ja se tuntuu ihan hullulta. Jokseenkin hieman tylsältäkin. (Sorry rakas perheeni) Siskonpoika on ollut yökylässä ja sen kanssa oon sitten kuluttanut aikaa. :)   On se vaan maailman ihanin <3 

... Mä en tiedä, onko ihan järkevää "purkaa" asioita blogiin, mutta .. niin, kirjoittaminen helpottaa kummasti.

Sen lisäksi, että flunssa ahdistaa mua, mua ahdistaa kaikki muukin. Mä en enää tiedä, miten mun pitäis elää tää mun elämä. Tätä on nyt jatkunut aika pitkään, enkä tiedä milloin tää menee ohi. Jos menee?

Tuntuu ku oisin vaan paperinpalanen, jota tuuli heittelee miten tahtoo. Tuntuu, että minä hetkenä tahansa saattaa pamahtaa tuhansiin palasiin. Takerrun, loukkaannun, epäilen, pelkään, peräännyn ja kaikkea siltä väliltä. Tietyllä tavalla on kamalan turvaton olo, tuntuu että ei oikein ole pohjaa jalkojen alla. Aivan ku ois vaan tyhjän päällä. En osaa enää olla mitenkään. Muiden seurassa sanon asioita, joita en ajattele, ja ajattelen paljon asioita, joita pitäs sanoa, mutten sano. Pelottavinta on, etten enää edes meinaa tuntea itseäni. 

Oon aina tiennyt, kuka mä oon, mitä mä haluan, ja mitkä asiat on mulle rakkaita, mitä mä pelkään ym.

Nyt tuntuu, että mä en ehkä oikeastaan tiedäkään. Suoraan sanottuna mulla ei ole varmaan ollut koskaan näin paskaa tunnetta. Kaikista typerintä on se, että vaikka musta tuntuu, että mun sisin on revitty riekaleiksi, niin silti vaan hymyilen ja uskottelen jopa itselleni, että kaikki on hyvin. Ei näköjään olekaan.

En halua kuulostaa miltään typerältä angstilta........... koska mä en tahdo valittaa. On monia asioita, jotka on hyvin ja joista saa olla kiitollinen. En vaan voi sulkea sivuun enää sitä tosiasiaa että KAIKKI ei ole hyvin.

Nyt voisin keskittyä muihin asioihin, etten jää vellomaan tähän.

bye

-Millhouse